Vanhoja mainoksia 5

Edelleen Taitokirjasta.

"Onko lietenne ylikuormitettu?" Oy Sytytin
Useiden yrityskauppojen jälkeen toimii nyt nimellä BMH Technology Oy, osa Hollming Oy:tä.

"Suunnittelemme ja suoritamme." Salaojitustyö Oy

Työpukimet / Ulkoilupukimet / Poikain pukimet. Turo Pukimia.
Yhä olemassa.

"Jokaisessa kodissa tarvitaan lääkekaappia." / "Miten sisustan lääkekaapin?" Instrumentarium
Liike ei ehkä nykyään ole tunnettu lääkevalikoimastaan.

"Se sanoo kaiken ompelusta." Minäpä ompelen itse.
Kirja meni taannoin Huuto.Netissä kolmella eurolla (helmikuu 2011).

"Kannattaa suorittaa kustannusvertailuja..." Myllykosken paperitehdas osakeyhtiö.
Nykyään Myllykoski Paper Oy.

Vanhoja mainoksia 4

Seuraavat ovat Taitokirjasta (alaotsikko: "Kodin Taitosanakirjan uusittu laitos"). Kustannusosakeyhtiö Otava, 1952. Toimittanut Vilho Setälä. Kirjassa on 1216 sivua ja käsittelee kaikkia taitoja mitä ihminen nyt voikaan tarvita jos sattuu elämään ydintuhon jälkeisessä maailmassa. Ohjeet löytyvät matkasäkin tai paidan ompelemiseen, putkivastaanottimen (radio) rakentamiseen, pergamentin tekemiseen, polkupyörän korjaamiseen, piirtämiseen (kirjassa näyttäisi nopealla selauksella olevan peruskoulun koko oppimäärä), metsän raivaamiseen, eläinten täyttämiseen tai ukuleen valmistamiseen. Loppua kohti kirjasta löytyy sisältöön sopivia mainoksia, ilmeisesti jotta hinta pysyisi kohtuullisena.

"Tehokkalta [sic] ja taloudellisia INKI-kaminoita valmistetaan eri tehoisia." Oy Inkimo Ab

"Maan vanhin ja uudenaikaisin alallaan." Nyblin.
Yhä toiminnassa. Historiikki Museoviraston sivulla.

"Näin rakennetaan lämmin koti!" Oy Perma Ab

"Kello käy... lisää käy." K.Kallio, Kulta ja Kello Oy

Vanhoja mainoksia 3

Edelleen Hopeapeili 3/1957.

Oxygenolin tuotemerkin voi vielä tänäkin päivänä nähdä Hakaniemen torilla (ja tästä blogikirjauksesta). Aiemmin se oli kotimainen yritys, nykyään Bernerin suuhygieniatuotemerkki ainakin Suomessa (muumihammastahnaa, xylitol-suuvesiä).

Elanto (E-liike) koki vastoinkäymisiä alkaen 70-luvun omien tehtaiden kannattamattomuudesta, joka yhdessä 80/90-lukujen vaihteen pankkikriisiin ja 90-luvun laman jäljiltä yhdistyi vuonna 2003 Helsingin osuuskaupan kanssa HOK-Elannoksi (ja samalla siirtyi osaksi S-ryhmää). Tietää Suomen Wikipedia.

Rengas-Paidat ja Figura ovat ilmeisesti kadonneet historian hämärään. Vaasan kruunun jauhoja valmistetaan ilmeisesti yhä, mutta eivät ilmeisesti ole vaivautuneet perustamaan nettisivuja.

"En olisi uskonut, että se on niin helppoa." / Orient Henna shampoo. Elanto



Käsiol R. Oxygenol



Vartaloonne Figura varmuus. Kaksoistikattu Figura luo linjat.

Leipokaa kerran Ruotsalainen teerinkeli / Vaasan kruunusta voi tulla vain oikein onnistunut pulla.

* * *

Pusero piristää... / Rengas Pusero. Rengas-Paita Oy

Vanhoja mainoksia 2

Edelleen Hopeapeili-lehden numerosta 3/1957. Tässä kohtaa olisi kenties hyvä kertoa miksi koen nämä mainokset mielenkiintoisiksi.

Mainokset kertovat aikansa arvoista. Ei ainoastaan siitä, millainen keho naisille oli tuolloin suotava (vaikka alla olevasta rintaliivimainoksesta sekin selviää), vaan myös siitä mitkä asiat olivat uusia ja mitkä itsestäänselviä (tarpeettomia mainita). Miten tuotetta pitää argumentoida, että se erottuisi edukseen kilpailijoista?

Nykyäänhän mainoksissa harvoin mainitaan mitään muuta kuin hinta, jos sitäkään. Kenties myös lause tai väite, jota on melkoisen vaikea, ellei jopa mahdoton, näyttää toteen. Tämä siis, jos sillä on minkäänlaista tieteellistä arvoa alkuunsakaan.

Jos yksikään näistä tuotteista olisi vielä myynnissä, niin olisi hienoa verrata uudempaan vastineeseen. D'OVO-saippuaa ei enää tehdä, sitä valmistanut yrityskin lienee konkurssissa (ei yhtään osumaa netissä, Kauppalehden haku tiesi nimen ja Oy Hornborg Ab'n yritystynnuksen (01408761), mutta asia jäi sitten siihen. Jos SOK (eli S-ryhmä) vielä valmistaa kahvia, minä en sitä tiedä. SSR'stäkään ei heti Googlella löytänyt mitään, en koe tarpeelliseksi etsiä pidempään.

Oletteko jo tutustuneet Mary-Anne kolmosiin / ...kolmeen askeleeseen kohti täydellisyyttä. SSR

-Nyt minunkin tukkani tulee kauniiksi! / Suomen suosituin munashampoo d'ovo. Oy Hornborg Ab

Hyvän tuulen kahvit / Johanna * Rosita * Katriina * Korona. SOK

Vanhoja mainoksia 1

Kävin taannoin kirjamessuilla ja ostin vanhoja naistenlehtiä. Pitänyt nyt useamman kuukauden skannata näitä blogiin, mutta jäänyt tekemättä. Seuraavat mainokset ovat Hopeapeili-lehden numerosta 3/1957. Saatan myöhemmin skannata tästä myös artikkeleita ja kuvituskuvia. En usko, että julkaisija (tai mahdolliset muut oikeuden haltijat) hirveästi välittävät.

Itse Hopeapeili sulautettiin Anna-lehteen vuonna 1971, kertoo Suomen Wikipedia. Syynä laskenut levikki (mikäpäs muu).

Sans égal. Teidän ja muotimaailman huulipuna.

Kuningas Boston saapuu. Yes Sir, siirry Sinäkin BOSTONiin - puhtaampaan tupakkaan.

Hän vangitsee katseet... Dr. N. G. Payot.

Yritän aktivoida tätä blogia pitkän hiljaiselon jälkeen. Osana suunnitelmaa pistän muutaman ajastetun päivityksen, jotta mahdollinen tielle tuleva elämä ei vaikuta blogiin välittömästi.

Pecos Bill

Kuusi vuotta kotoa muuton jälkeen äiti päätti viimein että tavarat pitäisi kantaa omiin nurkkiin. Ajoi luokseni monta pahvilaatikollista tavaraa, ja nimenomaan sellaista, jota ilman olen tullut hyvin toimeen maailmalle lähdettyäni.

Yhdessä pahvilaatikossa oli isän ja äidin vanhoja sarjakuvia, oletettavasti sillä logiikalla että kaikki talosta löytyneet ovat varmasti siellä minun jäljiltäni (ja jos ei ole, niin roskiin menee).

Yksi mielenkiintoisemmista on Pecos Bill. Muistan isän puhuneen tästä monta kertaa lapsuuteni aikana. Oli ilmeisesti hänen suosikkisankarinsa. Hänellä oli ainakin Pecos Bill-pelikortit, ja saatan muistaa nähneeni myös joitain oikeita leluja, mutta ei ole oikein mielikuvaa millaisia ne olisivat olleet.

Kansi. Pecos Bill - Texasin tarumainen sankari. 12/1958 (kesäkuu). Irtonumero 60 mk. Vasemmassa yläkulmassa lukee PB-sarjat, leimassa THE STATE OF TEXAS. Kuvassa vasemmalla Pecos Bill, oikealla Davy Crockett.

Sisäkansi. Yllä mainos Lännensarja n:o 6:een, alla tiivistelmä edellisestä numerosta ja "Il Lavoro Illustrato"n arvostelusta kopioidut kehusanat. Viime numerossa Pecos Bill, Jane Calamity ja Davy Crockett ovat paenneet purjealuksella Alaskan intiaaneja, joiden laivasto on kovaa vauhtia perässä.

Etusivu. Painatus ja värit ovat todella kaunista katseltavaa. Aku Ankassa värit olivat (ja ovat pitkälti vieläkin) tiukasti punainen-keltainen-sininen, eikä liukuvärejä juuri harrasteta. Pecos Billin ja Jane Calamityn vaatetus tuo helposti mieleen Paluu Tulevaisuuteen, Osa 3:n kohtauksen jossa Doc Brown antaa Martylle "aidot cowboy-vaatteet", joille kuitenkin nauretaan pelleilynä, kun hän pääsee saluunaan 1800-luvulla.

Painatuksen hinnan pitämiseksi kohtuullisena oli joka toinen aukeama mustavalkoinen. "Valkonaamat kuolevat uhripaalussa!"

Vene, lehmä.. what's the difference?


"Irrotan sinulta korvan, jotta ymmärrät, että Pecos Billiä on pelättävä!" Huomatkaa intiaanien raivo päällikön menetettyä korvansa.


Jane Calamity ratsastaa. "Yippeee!!!" Lehden juonenkuljetus on hyvin "avattua" ja helppolukuista. Tulee Brian Michael Bendis mieleen, osoittaen hyvin ettei mitään uutta auringon alla.

Toisaalta; on helppo ymmärtää miten Aku Ankkaa kyettiin tämän rinnalla mainostamaan opettavaisena.

Tarina päättyy lähes siihen mistä alkoikin; Jane vain onnistui hukuttamaan itsensä, intiaanipäällikkö menetti korvan ja pari tämän punapaitaista alaista henkensä. DC-lehdessä tämä kaikki olisi tapahtunut ensimmäisellä sivulla.

Tilauskuponki loppuvuodelle.

Pecos Bill -57:n (maailman suurimman sarjakuvakirjan) ja Lassie - Intiaanipäällikkö-kirjojen tilauslomakkeet.

Takakansi.

Miksi Led-lamppuja ei saa laittaa sekajätteisiin hehkulamppujen tavoin?

Tämä tuli tänään postissa. Se on hienoa, kun Tietokapulan ("Kiertokapula Oy:n asiakaslehden") toimitus osaa näin auttaa asiakkaitaan kierrätykseen liittyvissä kysymyksissä. Toimitus ei myöskään ollut varma LED-lampun kirjoitusasusta.

Motorola's marketing and empty promises

As you remember, I wrote about how great my phone was. True, it has great components, it's well designed and the OS isn't crappy either. As such, it's a big improvement over some of my earlier cells, and as such, I'm happy.

I am not, however, completely satisfied.

Backstory first. Motorola is a company that has a history of building one great phone, and then releasing new versions with some cosmetic changes and ignoring R&D till the phone is hopelessly outdated and they're bleeding money. Latest example; Motorola Razr, which even at the start had a bad OS, but sold because it looked sleek. For this and related reasons, Motorola has lost markets during recent years. When I was buying my phone, I heard that no company (either electrics stores or phone operators) imports Motorola's models to Finland because the tech is hopelessly outdated.

Now, enter Milestone. As I said before, the phone is really cool. It runs Google's Android, a fact that defines it. It's marketed (in the States, under the name DROID) as "a phone without compromise". It has keyboard, great components, up-and-coming operating system and you can give yourself root (administrator) access to the phone, even load your own operating system (making sure the phone will never be outdated, and helping writing software for the phone).

I bought my cell only to find that unlike the American version, the bootloader is signed, meaning that you can't do any of your own upgrading. Motorola marketing has gone back on its word that Droid and Milestone are the same model, and shouldn't be expected to be treated the same (even though they share the same components and software). [1]

This wouldn't be much of a hazzle if Motorola could be trusted to update the phone with the latest version of Android as they come out. However, the version 2.1 (the latest version as I write) hasn't been released yet for Milestone, two months after the release. This may have something to do with the fact that not only did Motorola (apparently) divide the coding of the Droid and the Milestone, but EVERY SINGLE REGION OF MILESTONE AS WELL. The European, Canadian, Mexican and and Asian version of the "same phone" actually contain just enough different code that you have to write them separately.

Which leads to questions, when does Motorola upgrade the phone? After promising the upgrade originally in January, they finally published the revised schedule.

"Under evaluation" is marketing talk and means "will not be released". DEXT, CLIQ and DEVOUR are other Motorola's Android models.

Would help if the roms weren't signed. So, Motorola has made their flagship phone - the one developers and bleeding-edgers will buy- into one they can't use. Which gives us hilarious discussions like this one in MotoDev's Facebook-page;



I've started to really hate the American marketing talk, where the company asks you to "wait for announcements" or "follow our twitter-account" etc, while no announcements will be forthcoming. Nearly every message at the Facebook-page is like that; apparently it has been going like that for several months now, and the storm isn't coming down.

However, the PR-person is one to be admired; probably intern or underpaid marketer, with no ability to affect the company policy, she/he tries to make everything look sunny, while the mob is at the door.

This is what happens when Marketing does their own thing without consulting the technicians. There would never have been any problems if they would have from the start told that DROID and Milestone have different standards, instead of pushing for maximum sales while forgetting honestly.

Also understand; my phone is serving me wonderfully currently. No problems. I'm just afraid that if Motorola is cutting support from the second world now, it probably has no qualms for dropping Europe when the sales dry out (probably inside a year). But I'm sure someone has found a way to circumvent the bootloader by then. Here's hoping.

Emerging spring!

I love pictures taken in bright light. Everything looks somewhat unreal and fake; like they're props for expensive TV-programme.

From window (Kruunuhaka).


In any other light, this building would look horrible, instead of just tasteless (from Kallio, I suppose).


Hakaniemi


Observe the shadow (Kallio on background).


Siltasaari

Winter 2009/2010: Snow and Ice

Follows pictures of winter.

If this place looks similar, it may be because I may have recorded it before.


I usually take walks after dark. Not that there were alternatives, mind you.


I have tons of similar ones.


Tons of these as well.

The storms covered the railways switches and the melting attempts froze them. This was taken in 20:45, from the Pasila Railway Station (the busiest in the country). I was quite safe standing on the tracks, with trains cancelled and running as much as seven hours late..

Bonuskortin käyttö

Muuttaessani viisi vuotta sitten omilleni hankin S-ryhmän etukortin. Tai "ryhdyin HOK-Elannon asiakasomistajaksi" - HOK-Elanto kun on osuuskunta, jossa etukortti toimittaa myös osakkeen virkaa (ja täten etukortti on hinnakkaampi kuin K-ryhmän vastaava; 35 vastaan 5 euroa). Opiskeluaikana en paljoa bonuksista välittänyt. En itseasiassa ole varma, miksi kortin hankin. Osittain varmasti alennusten vuoksi (vaikka S-ryhmä sitä harvemmin harrastaakin), osittain varmaankin aikuistumisriittinä. Entuudestaan oli jo äidin rinnakkaiskortti, joten sen vaihtaminen henkilökohtaiseen tuntui luontevalta. Korttia myös kysyttiin aina kassalla, joten kai kyseessä oli myös ympäristön paine.

En maksanut etukortista käteistä, vaan saadut bonukset lyhensivät (korotonta) lainaa. Olin pitkään epävarma siitä, tuottiko kortin sahaaminen minulle mitään erikoista etua. Vihani paperipostia johti myös siihen, että kun kertymää alkoi lopulta ilmetä, en saanut siitä mitään tietoa.

Joitain kuukausia takaperin liitin etukorttiin myös Visa-ominaisuuden. Se oli ilmainen säästöpankkini veloittaessa palvelusta useamman kymmentä euroa vuodessa. Samalla selvisi myös paljonko olin vuosien aikana kerryttänyt korttia sahaamalla; hieman päälle sata euroa.

Toisin kuin K-ryhmä, joka tarjoaa uskollisesta asiakkuudesta lahjakortteja pistekertymää vastaan (pistekertymän säännöt ollessa minulle täysin tuntemattomia), S-ryhmä jakaa bonuksen prosentteina käytetystä rahamäärästä. Prosenttiosuus kasvaa progressiivisesti suhteessa rahankäyttöön, ja on näin epäilemättä verotettavaa tuloa. Kun olen nyt muutaman kuukauden välein kirjautunut verkkopankkiin, on minua poikkeuksetta tervehtinyt allaolevan kaltainen näky;


Noin neljä euroa bonusta, ja päälle euro siitä, että olen maksanut S-Pankin kortilla. Syy jälkimmäiseen liittyy varmasti Luottokuntaan; kauppa kun joutuu maksamaan siitä ilosta, että hyväksyy maksun korttina. Uusien sääntöjen mukaan hinta voi olla useita kymmeniä senttejä, joten pankin kannattaa suosia oman järjestelmän käyttöä.

Etukorteilla on kuitenkin muukin ominaisuus kuin pelkästään "ostosten keskittäminen" yhteen ketjuun. Korttien kautta niitä jakava yritys kykenee paremmin seuraamaan asiakkaidensa käyttäytymistä. Mitä tuotteita ostetaan minkä tuotteiden kanssa. Kyse on tästä ilmiöstä;


Kyse on yksityisyydestä, mutta ehkä siitä joskus myöhemmin lisää. Mutta yhteenvetona; mitä hyötyä on etukortin käyttämisestä? Noin 5 euroa kuukaudessa, 60 euroa vuodessa, mutta kaikki on tietenkin suhteutettu ruokaan (et al) käyttämään rahamäärään.