Bonuskortin käyttö

Muuttaessani viisi vuotta sitten omilleni hankin S-ryhmän etukortin. Tai "ryhdyin HOK-Elannon asiakasomistajaksi" - HOK-Elanto kun on osuuskunta, jossa etukortti toimittaa myös osakkeen virkaa (ja täten etukortti on hinnakkaampi kuin K-ryhmän vastaava; 35 vastaan 5 euroa). Opiskeluaikana en paljoa bonuksista välittänyt. En itseasiassa ole varma, miksi kortin hankin. Osittain varmasti alennusten vuoksi (vaikka S-ryhmä sitä harvemmin harrastaakin), osittain varmaankin aikuistumisriittinä. Entuudestaan oli jo äidin rinnakkaiskortti, joten sen vaihtaminen henkilökohtaiseen tuntui luontevalta. Korttia myös kysyttiin aina kassalla, joten kai kyseessä oli myös ympäristön paine.

En maksanut etukortista käteistä, vaan saadut bonukset lyhensivät (korotonta) lainaa. Olin pitkään epävarma siitä, tuottiko kortin sahaaminen minulle mitään erikoista etua. Vihani paperipostia johti myös siihen, että kun kertymää alkoi lopulta ilmetä, en saanut siitä mitään tietoa.

Joitain kuukausia takaperin liitin etukorttiin myös Visa-ominaisuuden. Se oli ilmainen säästöpankkini veloittaessa palvelusta useamman kymmentä euroa vuodessa. Samalla selvisi myös paljonko olin vuosien aikana kerryttänyt korttia sahaamalla; hieman päälle sata euroa.

Toisin kuin K-ryhmä, joka tarjoaa uskollisesta asiakkuudesta lahjakortteja pistekertymää vastaan (pistekertymän säännöt ollessa minulle täysin tuntemattomia), S-ryhmä jakaa bonuksen prosentteina käytetystä rahamäärästä. Prosenttiosuus kasvaa progressiivisesti suhteessa rahankäyttöön, ja on näin epäilemättä verotettavaa tuloa. Kun olen nyt muutaman kuukauden välein kirjautunut verkkopankkiin, on minua poikkeuksetta tervehtinyt allaolevan kaltainen näky;


Noin neljä euroa bonusta, ja päälle euro siitä, että olen maksanut S-Pankin kortilla. Syy jälkimmäiseen liittyy varmasti Luottokuntaan; kauppa kun joutuu maksamaan siitä ilosta, että hyväksyy maksun korttina. Uusien sääntöjen mukaan hinta voi olla useita kymmeniä senttejä, joten pankin kannattaa suosia oman järjestelmän käyttöä.

Etukorteilla on kuitenkin muukin ominaisuus kuin pelkästään "ostosten keskittäminen" yhteen ketjuun. Korttien kautta niitä jakava yritys kykenee paremmin seuraamaan asiakkaidensa käyttäytymistä. Mitä tuotteita ostetaan minkä tuotteiden kanssa. Kyse on tästä ilmiöstä;


Kyse on yksityisyydestä, mutta ehkä siitä joskus myöhemmin lisää. Mutta yhteenvetona; mitä hyötyä on etukortin käyttämisestä? Noin 5 euroa kuukaudessa, 60 euroa vuodessa, mutta kaikki on tietenkin suhteutettu ruokaan (et al) käyttämään rahamäärään.

My new phone

I bought a new phone (pictured), a Motorola Milestone. It's really neat, though the battery lasts about two days with my habits. But this was predictable, and I'm ok with that; there was no way I was going to find a phone with these features and still get a long uptime!

The phone is quite similar to Nokia N900. It's a bit slimmer, a bit better designed and the battery lasts a bit longer. Otherwise they are quite similar. The phone runs Google's Android 2.0 (a Linux-derivative), which has an impressive number of free software up for installation. Such as the program I'm writing this on, Blogaway. Indeed, I've heard the operating system is to be used on netbooks as well, though I'm unsure how well it scales. Wouldn't people be happier with a true Linux-distro, like Ubuntu? Or just go with WinXP? But I digress.

The main point is, that after two weeks of use, I'm extremly happy. No regrets.

(The picture is lifted from The Independent, a quality newspaper if there ever was one. Used without permission. Please don't sue.)

Elokuvalippujen hinnat

Tämä on taas "elokuvaliput ovat hirveän kalliita", mutta;

Liisa Ihmemaassa boikottiin Hollannissa

Hollannissa elokuvateatterit aikovat boikotoida tulevaa Disneyn Liisa Ihmemaassa -elokuvaa. Protestin syynä on se, että elokuvan DVD-versio julkaistaan vain noin kolme kuukautta ensi-illan jälkeen. [...] Elokuvateatteriketjujen mukaan päätöksen [kolme kuukautta ensi-illan jälkeen] myötä he menettävät rahaa, sillä ihmiset odottavat halvemmaksi tulevan DVD:n julkaisua.

Kävin viikonloppuna elokuvassa. Oli alennuslippuja, mutta ilman niitä olisin maksanut kahdesta istumapaikasta 24 euroon (11,90 € / kpl) ja karkit/limut päälle. Samaan aikaan DVD't maksavat kaupassa 10-20 euroa (joista Disneyn elokuvat lähempänä 20 €). Uutisen mukaan boikotti Hollannissa on mahdollista, sillä neljä ketjua pitää 80% elokuvateattereista ja heillä on keskenään tätä käsittelevä herrasmiessopimus. Suomessa Finnkino yksin pitää vastaavia lukuja. Wikipedian mukaan se on Suomen ainoa suurten paikkakuntien elokuvateattereiden omistaja yksityisessä omistuksessa olevien elokuvateattereiden lisäksi, tarkoittaen että kilpailijoiden markkinaosuus on murto-osia Finnkinon vastaavasta.

Tiedän että tekniikka maksaa ja varsinkin Finnkino on voimakkaasti sijoittanut digitaaliseen ääneen ja kuvaan sekä 3D-kapasiteettiin. Investoinnit on kuitenkin tehty joko säästämismielessä (filmiin verrattuna digitaalinen kopio on murto-osia digitaalisen valmistushinnoista) tai kilpailumielessä; uusi tekniikka tuo asiakkaita kilpailijoilta. Kuitenkin, kymmenen vuotta sitten lipun hinta oli 40 markkaa (5,5 €). Samaan aikaan kuluttajahintaindeksin mukaan lipun hinnan olisi pitänyt nousta n. 6,5 euroon*. Tallenteen hinta on vastaavana ajanjaksona tullut alaspäin - Disney'n VHS:t maksoivat vuonna 2000 keskimäärin 139-149 markkaa (n. 23-25 €) ja DVD't hieman enemmän, jotakuinkin saman verran kuin BluRay tänäpäivänä**. Videovuokraamojen hinnat ovat taassen pysyneet jotakuinkin samoissa - käsittääkseni noin 2-5 €/lainaus (vrk).

Suomen kansallisen audiovisuaalisen arkiston pyörittämän Elokuvateatteri Orionin liput ovat pysyneet samassa hintaluokassa noin 5 eurossa nyt kymmenen vuotta (liput maksoivat ennen 4,50 euroa, mutta vaativat jäsenkortin, joka maksoi 2,5 euroa***). Liput vaikuttavat nyt halvoilta, mutta kymmenen vuotta sitten olivat samanhintaisia kaupallisten toimijoiden kanssa.

__________________________________________
*Vuoden 2010 tammikuun indeksi verrattuna tammikuuhun 2000 on 115 Tilastokeskuksen mukaan.

**Tosin on huomattava, että kymmenen vuotta sitten DVD'n valmistus oli vaikeampaa kuin tänään, ja hävikkiä syntyi mm. painoprosessissa, jossa joka viides levy hajosi. Tästä ollaan ilmeisesti päästy eroon, mutta valistuneena arvauksena olettaisin, että BluRay kärsii nykyään samasta ongelmasta.

***Väite perustuu muistikuviin, ja voi olla väärä.