Sunday 23 May 2010

Pecos Bill

Kuusi vuotta kotoa muuton jälkeen äiti päätti viimein että tavarat pitäisi kantaa omiin nurkkiin. Ajoi luokseni monta pahvilaatikollista tavaraa, ja nimenomaan sellaista, jota ilman olen tullut hyvin toimeen maailmalle lähdettyäni.

Yhdessä pahvilaatikossa oli isän ja äidin vanhoja sarjakuvia, oletettavasti sillä logiikalla että kaikki talosta löytyneet ovat varmasti siellä minun jäljiltäni (ja jos ei ole, niin roskiin menee).

Yksi mielenkiintoisemmista on Pecos Bill. Muistan isän puhuneen tästä monta kertaa lapsuuteni aikana. Oli ilmeisesti hänen suosikkisankarinsa. Hänellä oli ainakin Pecos Bill-pelikortit, ja saatan muistaa nähneeni myös joitain oikeita leluja, mutta ei ole oikein mielikuvaa millaisia ne olisivat olleet.

Kansi. Pecos Bill - Texasin tarumainen sankari. 12/1958 (kesäkuu). Irtonumero 60 mk. Vasemmassa yläkulmassa lukee PB-sarjat, leimassa THE STATE OF TEXAS. Kuvassa vasemmalla Pecos Bill, oikealla Davy Crockett.

Sisäkansi. Yllä mainos Lännensarja n:o 6:een, alla tiivistelmä edellisestä numerosta ja "Il Lavoro Illustrato"n arvostelusta kopioidut kehusanat. Viime numerossa Pecos Bill, Jane Calamity ja Davy Crockett ovat paenneet purjealuksella Alaskan intiaaneja, joiden laivasto on kovaa vauhtia perässä.


Etusivu. Painatus ja värit ovat todella kaunista katseltavaa. Aku Ankassa värit olivat (ja ovat pitkälti vieläkin) tiukasti punainen-keltainen-sininen, eikä liukuvärejä juuri harrasteta. Pecos Billin ja Jane Calamityn vaatetus tuo helposti mieleen Paluu Tulevaisuuteen, Osa 3:n kohtauksen jossa Doc Brown antaa Martylle "aidot cowboy-vaatteet", joille kuitenkin nauretaan pelleilynä, kun hän pääsee saluunaan 1800-luvulla.

Painatuksen hinnan pitämiseksi kohtuullisena oli joka toinen aukeama mustavalkoinen. "Valkonaamat kuolevat uhripaalussa!"


Vene, lehmä.. what's the difference?


"Irrotan sinulta korvan, jotta ymmärrät, että Pecos Billiä on pelättävä!" Huomatkaa intiaanien raivo päällikön menetettyä korvansa.


Jane Calamity ratsastaa. "Yippeee!!!" Lehden juonenkuljetus on hyvin "avattua" ja helppolukuista. Tulee Brian Michael Bendis mieleen, osoittaen hyvin ettei mitään uutta auringon alla.

Toisaalta; on helppo ymmärtää miten Aku Ankkaa kyettiin tämän rinnalla mainostamaan opettavaisena.


Tarina päättyy lähes siihen mistä alkoikin; Jane vain onnistui hukuttamaan itsensä, intiaanipäällikkö menetti korvan ja pari tämän punapaitaista alaista henkensä. DC-lehdessä tämä kaikki olisi tapahtunut ensimmäisellä sivulla.

Tilauskuponki loppuvuodelle.

Pecos Bill -57:n (maailman suurimman sarjakuvakirjan) ja Lassie - Intiaanipäällikkö-kirjojen tilauslomakkeet.

Takakansi.